Olen Merja Määttänen, journalisti ja viestinnän tekijä, joka haluaa tehdä todellisuutta ymmärrettäväksi ja yhteiseksi. Uskon samanlaisuuksiin, kaikkia ihmisiä yhdistäviin tarttumapintoihin, myös erojen keskellä.
Joku minua viisaampi on sanonut, että taide ei vastaa, vaan kysyy – ja sen todellinen merkitys näyttäytyy ristiriitaisten vastausten välisessä jännitteessä. Minusta tämä pätee myös journalismiin ja muihin totuuden kanssa operoiviin tarinoihin.
Olen työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä yli 20 vuotta, opettanut Tampereen yliopistossa tulevia toimittajia muutaman vuoden ja vuodesta 2012 alkaen toiminut Kehitysvammaisten Tukiliiton viestintäjohtajana. Olen yhteiskuntatieteiden maisteri (sosiaalipsykologia, tiedotusoppi).
Nairobissa 2022–2024 olin toimivapaalla vakityöstäni ja työskentelin vapaana toimittajana. Journalismia-sivulle olen koonnut oikoteitä sieltä käsin tekemiini juttuihin ja muihin mediatöihin.
Olen kahden aikuisen lapsen äiti, jonka mielestä lapset ovat aina juuri parhaassa iässä. Ja usein ihmettelen, miten niistä tulikaan niin mahtavia tyyppejä.
Tykkään tanssimisesta, metsässä juoksentelusta, joogailusta ja muusta liikehdinnästä, lukemisesta, musiikista, kaiken sorttisesta puuhailusta ja ihmisistä – kaikesta huolimatta ja kaikesta johtuen.
Kun en asu Nairobissa, asun Tampereella.
Kenian pääkaupungin nimi tulee maasaikielen sanasta enkarenairobi, viileät vedet. Sukelsin, tämä blogi kertoo siitä.
Löydät minut esimerkiksi Instagramista: merjamaattanen
tai sähköpostitse: merja.maatttanen@gmail.com (oikeasti 3 x t).
